BLOGI

Kivinen nousu, märkä pitkospuu ja painava rinkka paljastavat nopeasti, ovatko kengät oikeat. Kun mietit, miten valita vaelluskengät oikein, älä aloita väristä tai pelkästä hinnasta. Aloita siitä, missä liikut, kuinka pitkään kannat kenkiä jalassa ja millaisella kuormalla.

Hyvä vaelluskenkä pitää askelen vakaana, suojaa kosteudelta ja antaa jalalle tilaa toimia. Se ei silti ole aina kaikkein jäykin, korkeavartisin tai paksupohjaisin malli. Päiväretkelle, koiran kanssa metsässä kulkemiseen ja tunturivaellukselle tarvitaan usein erilaiset kengät. Oikea valinta tuntuu jalassa huomaamattomalta myös silloin, kun maasto ei ole helppo.

Miten valita vaelluskengät oikein käyttötavan mukaan

Ensimmäinen kysymys on yksinkertainen: millaisessa maastossa kengillä oikeasti kuljet? Jos retket ovat muutaman tunnin lenkkejä helppokulkuisilla poluilla, kevyt vaelluskenkä tai matalampi retkeilykenkä voi olla mukavin ratkaisu. Se rullaa askeleessa helposti, kuivuu usein nopeasti ja sopii hyvin myös arkiseen ulkoiluun.

Kun siirryt kivikkoon, juurakkoisille metsäpoluille tai kannat rinkkaa, tarvitset enemmän tukea. Keskikorkea tai korkea varsi vakauttaa nilkkaa, ja jäykempi pohja vähentää jalkapohjaan kohdistuvaa rasitusta. Tämä korostuu etenkin Lapin tuntureilla, pitkissä laskuissa sekä syksyn märissä metsissä, joissa askel osuu harvoin täysin tasaiselle alustalle.

Talvikäyttö vaatii lisäksi tilaa lämpimälle sukalle ja riittävää eristystä. Liian tiukka kenkä kylmettää jalan, vaikka materiaalissa olisi lämpövuori. Metsästykseen tai koiran kanssa pitkään paikallaan liikkumiseen kannattaa painottaa lämpöä ja vedenpitävyyttä. Reippaassa etenemisessä taas hengittävyys ja keveys voivat olla tärkeämpiä kuin kaikkein paksuin eristys.

Sovitus ratkaisee enemmän kuin merkki

Vaelluskenkä kannattaa sovittaa aina niiden sukkien kanssa, joita aiot käyttää retkellä. Ohut arkisukka antaa väärän kuvan tilavuudesta ja kantapään istuvuudesta. Hyvä vaellussukka siirtää kosteutta, pehmustaa kohtia jotka hankaavat helposti ja auttaa pitämään jalan lämpimänä ilman, että kenkä kiristää.

Kokeile kenkiä iltapäivällä tai illalla, jolloin jalka on hieman turvonneempi. Se vastaa paremmin pitkän kävelypäivän tilannetta. Kengän kärkeen pitää jäädä tilaa - yleensä noin peukalon leveyden verran - jotta varpaat eivät osu alamäessä etuosaan. Samalla kantapään on pysyttävä paikallaan. Jos kanta nousee jokaisella askeleella, rakkojen riski kasvaa nopeasti.

Kävele sovittaessa rauhassa, nouse varpaille ja laskeudu kantapäille. Jos mahdollista, kokeile kaltevalla alustalla. Tunne erityisesti varpaiden tila, holvikaaren tuki ja se, puristaako varsi nilkan kohdalta. Uuden kengän ei tarvitse olla aivan pehmeä, mutta sen ei pidä aiheuttaa selvää painetta tai hankausta sillä ajatuksella, että se kyllä käytössä korjaantuu.

Jalkojen muodot ovat erilaisia. Leveälle lestille kapea, tukevakin kenkä on huono valinta. Kapealle jalalle liian väljä malli taas päästää jalan liikkumaan, mikä heikentää hallintaa ja aiheuttaa hiertymiä. Nauhoituksella voi hienosäätää istuvuutta, mutta väärää lestiä se ei muuta oikeaksi.

Varsi, pohja ja paino ovat tasapainoasia

Korkea varsi tuo suojaa risuilta, mudalta ja lumelta sekä lisää nilkan tukea. Vastapainona se voi tuntua lämpimältä ja rajoittaa liikettä kevyellä kesäpolulla. Matalampi malli on ketterä, mutta se ei estä vettä, hiekkaa tai neulasia pääsemästä kenkään yhtä hyvin. Säärystimet voivat auttaa kosteissa oloissa, mutta ne eivät korvaa kengän omaa rakennetta.

Pohjan kuviointi vaikuttaa pitoon. Syvä ja selkeä kuvio puree pehmeään maahan, mutaan ja lumeen paremmin kuin tasainen ulkopohja. Märällä kalliolla, juurakoissa ja pitkospuilla mikään pohja ei kuitenkaan tee liukkaasta täysin pitävää. Siksi askellustekniikka ja vauhdin säätely ovat osa turvallisuutta.

Jäykkä pohja suojaa jalkaa teräviltä kiviltä ja toimii hyvin rinkan kanssa. Kevyempi, joustavampi pohja voi olla miellyttävä päiväretkillä, kun eteneminen on nopeaa eikä kuorma suuri. Raskas kenkä väsyttää pitkällä matkalla, mutta liian kevyt malli voi tuntua epävarmalta kivikossa. Valitse siis tuki tarpeen, ei pelkän vaikutelman perusteella.

Tarvitsetko kalvon vai hengittävämmän kengän?

Vedenpitävä kalvo on käytännöllinen Suomen vaihtelevissa oloissa. Se auttaa, kun polulla on lätäköitä, aluskasvillisuus on kastetta täynnä tai sää muuttuu kesken päivän. Kalvokenkä ei kuitenkaan ole sama asia kuin kahluukenkä. Jos vesi tulee varresta sisään, myös vedenpitävä rakenne voi kuivua hitaasti.

Kalvon vastapainona on heikompi hengittävyys verrattuna täysin kalvottomaan malliin. Kuumalla säällä tai kovavauhtisessa käytössä jalka voi hikoilla enemmän. Kalvoton, nopeasti kuivuva kenkä voi olla hyvä vaihtoehto kuiville kesäreiteille, mutta se ei palvele yhtä hyvin sateisessa metsässä tai myöhäissyksyn retkillä.

Nahkakenkä tarjoaa usein hyvän suojan, kestävyyden ja tukevan tuntuman. Se vaatii säännöllistä puhdistusta ja hoitoa, jotta nahka ei kuivu tai päästä vettä läpi. Tekstiilipintainen kenkä on tavallisesti kevyempi ja kuivuu nopeammin, mutta voi kulua kivikossa herkemmin. Materiaalivalinnassa kannattaa ajatella myös huoltoa: kenkä, jota jaksat hoitaa, palvelee pidempään.

Älä unohda sukkia ja nauhoitusta

Vaelluskengän toimivuus ei ole vain kengän ominaisuus. Sukka, nauhoitus ja jalan kunto vaikuttavat yhtä lailla. Puuvillasukka sitoo kosteutta ja lisää hiertymien mahdollisuutta. Vaellussukassa materiaalin pitää siirtää kosteutta pois iholta ja pysyä ryhdissään päivän aikana.

Nauhoita kenkä aina maaston ja päivän tarpeen mukaan. Nousussa voit jättää päkiän kohdalta hieman tilaa, jos jalka turpoaa. Alamäkeen lähdettäessä kantapää kannattaa lukita huolellisesti, jotta jalka ei liu'u eteenpäin. Liian tiukasti kiristetty nauhoitus voi puututtaa varpaat ja heikentää verenkiertoa, erityisesti kylmällä säällä.

Ota uusille kengille aikaa ennen pitkää vaellusta. Käytä niitä ensin lyhyillä lenkeillä, sitten vaihtelevassa maastossa ja lopulta kuorman kanssa. Näin huomaat mahdolliset hiertävät kohdat ajoissa ja ehdit säätää nauhoitusta tai sukkavalintaa. Pitkä retki ei ole paras paikka testata täysin uutta jalkinetta.

Yleisimmät virheet vaelluskenkiä valittaessa

Moni ostaa kengän liian pienenä, koska se tuntuu myymälässä napakalta. Vaelluksella jalka lämpenee ja turpoaa, jolloin napakka muuttuu nopeasti puristavaksi. Toinen yleinen virhe on ostaa mahdollisimman raskas ja jäykkä kenkä varmuuden vuoksi, vaikka käyttö olisi kevyttä polkuulkoilua. Liian järeä kenkä voi tehdä kävelystä tarpeettoman raskasta.

Myös vedenpitävyyttä saatetaan pitää ainoana laatumittarina. Todellisuudessa pito, istuvuus, pohjan tuki ja sopiva lämpö ovat vähintään yhtä olennaisia. Halvin vaihtoehto voi tulla kalliiksi, jos se hiertää, kastuu helposti tai menettää pitonsa yhden kauden jälkeen. Toisaalta kallein malli ei automaattisesti ole paras, jos sen lesti ja käyttötarkoitus eivät sovi sinulle.

Erä24.fi:n valikoimaa vertaillessa kannattaa rajata ensin käyttö: kevyt retkeily, usean päivän vaellus, metsästys, talviliikkuminen tai koiran kanssa ulkoilu. Sen jälkeen on helpompi arvioida vartta, kalvoa, eristystä ja pohjan rakennetta ilman, että vaihtoehtoja on liikaa kerralla.

Hyvä vaelluskenkä ansaitsee paikkansa eteisessä, ei vain varastossa. Kun kenkä istuu jalkaan, vastaa omaa maastoasi ja on totutettu käyttöön ennen retkeä, voit suunnata polulle rauhallisemmin mielin - säästä ja epätasaisesta alustasta huolimatta.