BLOGI

Pakkasaamu tuntuu erilaiselta jo ensimmäisellä nousulla, kun rinkka painaa selässä ja hiki alkaa nousta. Silloin ratkaisee se, mitä vaatteiden alla ja päällä todella on. Tämä opas talvivaelluksen varusteiden kerrostamiseen auttaa rakentamaan toimivan kokonaisuuden Suomen vaihteleviin pakkasiin, tuuleen, kosteaan lumeen ja leiritaukoihin.

Talvella tarkoitus ei ole pukeutua mahdollisimman paksusti. Tarkoitus on hallita lämpöä: pysyä liikkeessä kuivana, suojata keho tuulelta ja lisätä eristystä heti, kun vauhti hidastuu. Oikea kerrospukeutuminen tekee vaelluksesta mukavamman ja pienentää paleltumien sekä kylmän aiheuttaman väsymisen riskiä.

Talvivaelluksen varusteiden kerrostaminen alkaa aluskerroksesta

Aluskerros on ihoa vasten oleva vaate, jonka tärkein tehtävä on siirtää kosteutta pois iholta. Hikoilu on talvivaeltajan tavallinen haaste: nousussa tulee lämmin, mutta märkä paita viilentää nopeasti tauolla tai avoimella tunturilla. Siksi puuvillainen t-paita tai pitkät alushousut eivät kuulu talviretkelle. Puuvilla sitoo kosteutta, kuivuu hitaasti ja tuntuu kylmältä, kun liike loppuu.

Merinovilla on varma valinta rauhalliseen vaellukseen, pilkkireissulle ja useamman päivän retkelle. Se lämmittää myös hieman kosteana, tuntuu miellyttävältä ja pysyy usein raikkaampana pitkään. Synteettinen tekninen alusasu taas kuivuu nopeasti ja sopii hyvin kovatehoiseen hiihtoon, lumikenkäilyyn tai mäkiseen maastoon, jossa syke nousee jatkuvasti.

Aluskerroksen tulee istua lähellä ihoa ilman kiristystä. Liian väljä paita ei siirrä kosteutta yhtä tehokkaasti, ja liian tiukka vaate voi rajoittaa liikettä. Myös sukat ovat osa aluskerrosta. Ohut merino- tai tekninen sukka toimii useimmissa talvikengissä hyvin. Jos käytät kahta sukkaa, testaa kokonaisuus kengän kanssa etukäteen: liian täysi kenkä heikentää verenkiertoa ja voi palelluttaa varpaat, vaikka sukkaa olisi paljon.

Välikerros tuottaa lämpöä liikkeen mukaan

Välikerroksen tehtävä on sitoa kehon tuottamaa lämpöä. Sen paksuus riippuu lämpötilasta, vauhdista, omasta palelemisherkkyydestä ja siitä, kuinka paljon kannat kuormaa. Hiihtovaelluksella yksi ohut fleece tai kevyt villapaita voi riittää reippaassa liikkeessä. Hitaammassa metsämaastossa tai kovalla pakkasella tarvitset usein lämpimämmän fleecepaidan, villapaidan tai kevyen toppatakin.

Fleece on helppo ja käytännöllinen valinta, koska se kuivuu nopeasti ja toimii kosteissa olosuhteissa hyvin. Villa hengittää luonnostaan ja lämmittää mukavasti myös tauoilla. Kevyt untuva- tai keinokuitutakki on tehokas lisäeriste, mutta sitä ei kannata pukea päälle liian aikaisin nousussa. Jos untuvatakki kostuu hiestä, sen eristävyys heikkenee. Keinokuitueriste sietää kosteutta paremmin, joten se on huolettomampi vaihtoehto märällä lumella, kosteassa metsässä ja aktiivisessa käytössä.

Monelle toimivin ratkaisu on pitää liikkuessa päällä ohut välikerros ja pakata rinkkaan erillinen taukotakki. Taukotakki vedetään päälle heti pysähdyttäessä, mieluiten jo ennen kuin ehtii tulla kylmä. Se säästää energiaa ja tekee evästauosta huomattavasti miellyttävämmän.

Älä odota hikoilua

Kerrostamisen tärkein taito on ennakointi. Riisu tai avaa vaatetta jo ennen pitkää nousua, älä vasta silloin kun selkä on märkä. Usein riittää, että avaat takin vetoketjun, hihansuut tai kainalotuuletukset ja vaihdat pipon ohuempaan. Kovassa liikkeessä paksu pipo voi nostaa kehon lämpöä yllättävän paljon.

Tauolle pysähtyessä toimi päinvastoin: sulje kuorikerroksen aukot, vaihda kuiva pipo ja lisää eristävä takki. Jos aluskerros on kastunut selvästi, kuiva paita voi olla retken arvokkain varuste. Siksi yksi kuiva alusasu kannattaa pakata vesitiiviisti, vaikka päiväretkelläkin.

Kuorikerros torjuu tuulen, lumen ja kosteuden

Kuorikerroksen tarkoitus on suojata säältä ja päästää samalla sisältä tulevaa kosteutta ulos. Talvivaelluksella tuulensuoja on usein tärkeämpi kuin täydellinen vesitiiviys. Kuiva pakkaslumi ei yleensä kastele vaatteita, mutta viima vie lämmön nopeasti etenkin tunturissa, järven jäällä ja avohakkuulla.

Hengittävä kuoritakki ja -housut ovat monipuolisin valinta, kun reitillä on tuulta, lumisadetta, risukkoa ja vaihtelevaa maastoa. Valitse riittävän väljä malli, jonka alle mahtuu fleece ja tarvittaessa kevyt toppakerros. Liian napakka kuori rajoittaa kerroksia, kiristää hartioista rinkan alla ja voi painaa eristeen kasaan.

Pakkasessa täysin vedenpitävä kalvo ei aina ole paras ratkaisu aktiiviseen hiihtoon. Jos sää on kuiva ja liikut kovaa, hengittävä tuulitakki ja tuulenpitävät hiihtohousut voivat tuntua mukavammilta. Kun taas räntä, märkä lumi tai kova tuuli on mahdollinen, vedenpitävä kuori tuo selkeää turvaa. Valinta riippuu reitistä ja sääennusteesta, ei vain mittarilukemasta.

Kiinnitä huomiota käytännön yksityiskohtiin: korkeaan kaulukseen, säädettävään huppuun, pitkään helmaan, tuuletusvetoketjuihin ja taskuihin, joita voi käyttää rinkan lantiovyön kanssa. Housuissa vahvistetut lahkeet, sivuvetoketjut ja säärystimet helpottavat käyttöä metsäsuksien, lumikenkien ja talvikenkien kanssa.

Pää, kädet ja jalat tarvitsevat oman suunnitelman

Lämpö karkaa nopeasti päästä, käsistä ja jaloista. Yksi pipo ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Liikkuessa ohut merinopipo tai lippalakki hupun alla voi riittää, kun taas tauolle tarvitaan usein paksumpi pipo tai lämmin huppu. Kauluri suojaa kaulaa ja kasvoja, mutta sitä voi myös laskea alas nousussa ilman, että koko vaatetusta tarvitsee muuttaa.

Käsissä toimivin ratkaisu on kerrostaa myös käsineet. Ohut aluskäsine helpottaa kartan, puhelimen ja varusteiden käsittelyä. Sen päälle puetaan lämpimämpi sormikas tai rukkanen, ja repussa kannattaa olla kuivat varakäsineet. Rukkanen on tavallisesti lämpimämpi kuin sormikas, mutta sormikas antaa paremman otteen sauvoista, ahkiosta ja varusteista.

Jalkineiden on jätettävä tilaa sukille ja ilmalle. Talvikenkä, joka tuntuu sisällä napakalta, voi muuttua pakkasessa kylmäksi, jos varpaat eivät pääse liikkumaan. Käytä pohjallista, joka eristää maasta tulevaa kylmyyttä, ja kuivata kengät aina yön aikana mahdollisuuksien mukaan. Leirissä kuiviksi tarkoitetut sukat ja kevyet taukokengät tekevät olosta huomattavasti mukavamman.

Rinkkaan pakattavat kerrokset pelastavat pitkän päivän

Talvella varusteiden kerrostaminen ei pääty siihen, mitä puet lähtöhetkellä. Rinkassa kulkevat varakerrokset ovat osa turvallisuutta, etenkin jos keli muuttuu, reitti pitenee tai joku seurueesta palelee. Pidä kuivat vaatteet aina vesitiiviissä pakkauspussissa.

Varaa mukaan ainakin nämä neljä asiaa:

• lämmin taukotakki, joka mahtuu nykyisen vaatetuksen päälle
• kuiva alusasu tai vähintään kuiva paita ja sukat
• varapipo sekä lämpimät varakäsineet
• kevyt eriste alustan, istuinalustan tai lämpöpeitteen muodossa

Istuinalusta vaikuttaa pieneltä varusteelta, mutta sen merkitys näkyy heti, kun istut lumella, kivellä tai ahkion päällä syömään. Keho ei joudu lämmittämään kylmää alustaa, ja tauko pysyy palauttavana.

Sovita kokonaisuus ennen lähtöä

Talvivaatetus kannattaa testata käytännössä, ei olohuoneessa. Pue alus- ja välikerrokset, ota rinkka selkään ja kokeile, yletätkö sauvoihin, kiristääkö takki hartioista ja mahtuuko huppu pipon päälle. Kävele ulkona, nouse mäki tai vedä ahkiota hetki. Jos tulee heti lämmin, kevennä lähtövaatetusta.

Erityisesti uusien talvikenkien, käsineiden ja kuorihousujen yhteensopivuus kannattaa varmistaa ennen pidempää retkeä. Kun varusteet toimivat yhdessä, huomio pysyy reitissä, seurassa ja luonnossa eikä jatkuvassa säätämisessä. Kerrospukeutuminen on onnistunut silloin, kun voit muuttaa vaatetusta nopeasti ennen kuin kylmä tai hiki ehtii tehdä päivästä hankalan.