BLOGI

Suomenajokoira Repo-Ojan Täplä, ”Lyyti”
Lyyti on syntynyt vuonna 2012. Lyyti on aika pienikokoinen ajokoira, säkä on n.51cm ja painoa n.20kg. Kokonsa ansiosta Lyyti pääsee kevyesti maastossa ja erityisesti hangella, tassut eivät ole menneet rikki pahemmin talven kovilla hankikeleillä. Lyyti on luonteeltaan herkkä, kiltti ja sitkeä ajuri. Lyyti ajaa jänistä ja nyt vanhemmiten myös kettu on alkanut kiinnostaa. Lyytille on ammuttu muutama jänis ja yksi supikin on osunut tielle.
Lyyti on ollut erittäin riistaviettinen jo pennusta saakka ja sillä on erittäin kirkas ääni. Näyttelyissä on kerran käyty, tuloksena oli ”mettämiehen ykkönen” eli H. Se tulos riitti, sillä tarkoituksena oli saada tulos, että päästään kokeisiin. Lyytillä on päästy käymään vain yksissä kokeissa, tuloksin Ajok2. Työt ovat ajoittain haitanneet harrastamista, mutta tulevana kautena olisi tarkoitus käydä ainakin parissa kokeissa.

Lyhytkarvainen saksanseisoja Nortin Daami
Daami on 5-vuotias ja luonteeltaan rauhallinen, nöyrä, viisas ja rohkea. Voisikin sanoa, että Daami on opettanut meitä enemmän kuin mitä me olemme Daamia. Ensimmäisen kanakoiran kanssa oppii paljon uutta. Daami on mieheni koira, mutta toimii myös minulla.
Daami ei turhia stressaa, se pistää maaten aina kun sellainen hetki tulee. Mutta kun ollaan tosi toimissa, se antaa itsestään aina 120 %. Daamin rauhallisuuden ansioista se malttaa hyvin olla passissa eikä piippaa, eikä myöskään kuumene linnulla. Daamin haku on laajaa ja se lukee hyvin isäntäänsä. Daamille on tiputettu useita lintuja ja jokunen rusakko. Daamin kanssa on käyty kolme kertaa näyttelyissä ja menestystäkin on saatu, plakkarissa on yksi serti ja käyttöluokan Eri1. Vesi- ja peltokokeista on monenlaisia tuloksia, välillä on ollut parempia päiviä, joskus huonompia. Tänä kesänä ollaan menossa taas kokeisiin ja näyttelytkin ovat kiikarissa.

Karkeakarvainen mäyräkoira Bessie, ”Ruuti”  
Ruuti on perheemme uusin tulokas ja täyttää syyskuussa vuoden. Ruuti on sitkeä sissi, itsepäinen (tyypillinen mäyräkoira :D), rakastava ja oman arvonsa tunteva. Ruutia on tarkoitus käyttää kauriille, mutta ei haittaa jos jänis ja kettukin alkaa kiinnostaa. Luolalle ei ole tarkoitus Ruutia opettaa, mutta aika näyttää mihin vietti vie. Ihan pennusta asti kaikki ahtaimmat kolot on pitänyt päästä tutkimaan, joten sen perusteella ainakin luolaviettiä löytyy. Ruutilla on todella hyvä nenä ja olemmekin tehneet pari kertaa sille jäljen. Onnistuneesti neiti on sorkan löytänyt ja tätä jälkitouhua onkin tarkoitus treenata lisää. Ruuti on kulkenut mukanamme metsällä siitä asti kun tuli meille. Sen aika on kulunut käpyjä ja risuja järsien, metsään tutustuen. Välillä on käyty vähän pidemmällä metsässä tutkimusmatkalla ja jonkin ajan kuluttua palattu isännän luo makkaravalkealle. Mielenkiinnolla odotan syksyä, mitä erityisesti Ruutin kanssa sattuu ja tapahtuu.

Aurinkoista kesää!
-Sanna