BLOGI

Metsästyslain päivityksessä metsien ovelan veijarin näätä kultakurkun metsästysaikaa aikaistettiin entisestä 1.11 alkaneesta elokuun ensimmäiseen päivään. Näätä on yhä arvostettu turkiseläin, ja isoisän aikaan kultakurkut pyydettiin lähes sukupuuttoon. Näädän arvo turkiksena oli lypsylehmän tasolla, joten metsätyömailta kannatti lähteä pariksi päiväksi näädän hankeen jättämän parijäljen perään hiihtämään.

Osaa metsästäjistä tuntuu suututtuvan metsästysajan aikaistus, ja kesäkarvaisen eli arvottoman näädän metsästäminen. Marraskuun alussa, ja varsinkin myöhemmin talvella saatu näädän karva on pakkasen kaunistama ja tuuhea, ja siitä voi saada parhaimmillaan noin 30 euroa. Kesäkarvasta ei turkisten ostajat maksa varmaankaan yhtään mitään.

Näädässä on pienpetona se toinenkin puoli, jonka takia juuri metsästysaikaa aikaistettiin. Näätä käyttää ravinnokseen oravia, myyriä, jopa marjoja ja sieniä. Mutta myös hyötyriista kelpaa öiselle saalistajalle. Metsäkanalintujen munat, poikaset, ja jopa aikuiset metsot ja teeret kuuluvat näädän pyytämiin eläimiin. Talvella lumikiepissä nukkuvan itseään toistakymmentä kertaa suuremman metson se nappaa helposti hengiltä ja ravinnokseen.

Metsäkanalintujen kantojen suojelemiseksi metsästysajan aikaistaminen tehtiinkin. Pystykorvamiehenä ymmärrän hyvin aikaistamisen. Metsot ja teeret kun ovat suomenpystykorvaharrastajien pääriistaa ja kansalliskoira pikinokan suosikki haukuttavia metsässä. Muutaman kerran syyskuulla alkavan kanalintujahdin aikaan, on ollut raskasta jättää lintujahdin lomassa, koiran kuusen oksalta päivälevolta löytämän ja haukkuman näädän rauhaan oksalleen. Ihan koiran koulutuksenkin ja juuri sen riistanhoidon kannalta.

Olen varma, ettei näätiä pelkästään arvokkaan turkiksen takia pyytävät virittele loukkujaan kultakurkulle yhtään aiemmin, kuin ennenkään. Vasta sen turkiksen ”valmistuttua” talvella. Joten ollos huoleton, näätä kantamme tuskin kokee kovinkaan suurta lovea koiramiesten toimesta syys helteillä. Mutta iso tassu riista viranomaisille mahdollisuudesta ampua saaliiksi havumetsien pikisilmä nuoren pystykorvan haukusta syksylläkin. Koira löytää sitten talvellakin helpommin näädän kuusesta tai kiven kolosta, huomattuaan isännän tai emännän pitäneen haukutusta riistasta. Ja arvokas turkis päätyy varmemmin valmistettavaksi vaikka isännän tai emännän lämmöksi päähän komeana karvalakkina. Ja jospa siinä sivussa säästyisi jokunen kantakoppelokin jatkamaan sukuaan kaikkien luontoihmisten iloksi.

Koirien kiinnipitoaika alkaa 1.3 jatkuen 19.8 asti. Mutta kuten alla mainitaan, metsästyslain 51§ mukaan laillisen riistan metsästykseen voi käyttää muuta kuin ajavaa koiraa kiinnipitoajasta poiketen. Näädän metsästysaika jatkuu maaliskuun loppuun, eli kiinnipito ajan yli. Maaliskuulla muuta kuin ajava koira voidaan laskea siis laillisen riistan perään. Ihan samoin 1.8 alkaen, mutta omistajan tehtävä on huolehtia, ettei koira häiritse rauhoitettua riistaa sen lisääntymisaikana. Lyhyt lintuhaukku tai kauriin ylösajo tuskin vie käräjille tai edes sakoille asti, mutta piittaamaton ja pitkäaikainen tarkoituksen mukainen treenaus rauhoitetulla riistalla kyllä siihen antaa aiheen.

Metsästyslaki 51 §

”Koiran kiinnipitovelvollisuus
Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.
Edellä 1 momentissa sanottu ei kuitenkaan koske:
1) alueen omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa taikka koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella olevaa koiraa;
2) viittä kuukautta nuorempaa koiraa;
3) paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävässä taikka muussa sen laatuisessa palvelutehtävässä olevaa koiraa;
4) poliisin, tullilaitoksen, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävässä olevaa koiraa; eikä
5) koiraa, jota koulutetaan 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen. Kiellosta saadaan poiketa myös, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä.”

Lintukoiralla laissa koulutuskohdassa tarkoitetaan luppakorvaisia ohjaajan hallinnassa työskenteleviä rotuja, kuten esim. noutajat ja spanielit. Eli pystykorvan kuntouttamis- tai koulutuksen perusteella pystykorvaista tai vastaavaa etäämpänä työskentelevää koiraa ei voi laskea vapaaseen hakuun kiinnipitoajan sisällä, nyt tehdyn näätäjahdin aikaistamisen verukkeella. Ainoastaan metsästystarkoituksessa.



Ja pystykorvat on syytä laskea irti metsään varsinkin metsästystarkoituksessa, koskien supikoiraa, minkkiäkin. Venäjältä tänne saapunut supikoira on tarhakarkulaisten jälkeläinen, joka juuri äsken lisättiin tänne kuulumattomien haitallisten vieraslajien listalle ihan ansiosta. Jostain syystä minkki unohdettiin samalta listalta. Amerikan tuliainen, joka tekee todella kovaa tuhoa linnustolle, pahempaa kuin mikään toinen eläin Suomessa. Yhdessä supikoira ja minkki köyhdyttävät valitettavan paljon perinteistä linnustoamme ja riistakantaamme.

https://riista.fi/supikoira-eun-torjuttavien-vieraslajien-luetteloon/

Mennään siis pienpetojahtiin koirien kanssa, mutta muistetaan jättää rauhoitettu riista viettämään lisääntymisrauhaansa. Ja sitä kesäkarvaista näätää ei edelleenkään ole pakko ampua, jos arvostaa ainoastaan huippulaatuista nahkaa.    

Pekka